Avoimen aikakauden suurimmat ATP-mestarit kaksinpelissä
Tenniksen historia on täynnä upeita mestareita, mutta vain harvat ovat jättäneet pysyvän jäljen ATP-kiertueelle. Tässä esitellään kymmenen avoimen aikakauden menestyneintä kaksinpelaajaa – ja miksi heidän perintönsä elää edelleen.
ATP:n kaikkien aikojen top 10 pelaajaa
1. Jimmy Connors (USA)
Väsymätön taistelija omalla tyylillään: Jimmy Connors pitää hallussaan ATP-kaksinpelin titteli-ennätystä – huimat 109 turnausvoittoa. Vasenkätinen yhdysvaltalainen oli maailman ykkönen 268 viikkoa ja hallitsi 1970–80-luvuilla. Hän voitti 8 Grand Slam -turnausta, mutta ei koskaan olympiamitalia – hänen tasaisuutensa on legenda. Kamppailut McEnroen ja Borgin kanssa olivat lajin kulta-aikaa. Karisma ja pitkä ura tekivät hänestä ikonin.
2. Roger Federer (Sveitsi)
Sveitsiläinen mestari Roger Federer tunnetaan elegantista tekniikastaan ja urheilijamaisuudestaan. 103 kaksinpelin titteliä, joista 20 Grand Slam -voittoa, määrittelivät uuden standardin ruoholla ja kovalla kentällä. Hän saavutti olympiahopeaa 2012 hävittyään vain Andy Murraylle. 310 viikkoa ykkösenä ja kuusi ATP Finals -voittoa kertovat poikkeuksellisesta tasaisuudesta. Hänen perintönsä inspiroi sukupolvia.
3. Novak Djokovic (Serbia)
Novak Djokovic on hallinnut 2010–2020-lukuja ja on Grand Slam -voittojen ennätysmies (24). 100 kaksinpelin titteliä, “Career Golden Masters” (voitot kaikista Masters 1000 -turnauksista), olympiakulta ja -pronssi – hänen saavutuksensa ovat vertaansa vailla. Hänet tunnetaan henkisestä kovuudesta ja fyysisestä kestävyydestä. Djokovicin viisieräiset ottelut ja taistelutahto ovat olleet historiallisia. Federer- ja Nadal-vastakkainasettelut määrittelivät aikakauden.
4. Ivan Lendl (Tšekkoslovakia/USA)
Ivan Lendl, syntyjään tšekkoslovakialainen ja myöhemmin yhdysvaltalainen, mullisti tenniksen takakenttäpelaamisellaan. 94 kaksinpelin titteliä ja 8 Grand Slam -voittoa toivat hänelle hallinnan 1980-luvulla. Hänellä ei ole olympiamitalia, mutta seitsemän ATP Finals -voittoa on vaikuttava saavutus. Systemaattisuus ja huippukunto loivat mallin nykyaikaiselle tennikselle. Lendl toimii nykyään myös menestyvänä valmentajana.
5. Rafael Nadal (Espanja)
Rafael Nadal on kiistaton “massakenttien kuningas” – 14 Roland Garros -voittoa, yhteensä 22 Grand Slamia. 92 kaksinpelin titteliä ja olympiakulta 2008 täydentävät legendaarisen uran. Intensiteetti, nöyryys ja taistelutahto ovat tehneet hänestä kansainvälisen suosikin. Loukkaantumiset eivät ole pysäyttäneet hänen paluutaan huipulle. Ottelut Federeriä ja Djokovicia vastaan ovat osa lajin historiaa.
6. John McEnroe (USA)
Tunnettu temperamentistaan ja loistavasta verkkopelistä: John McEnroe voitti 77 kaksinpelin titteliä ja 7 Grand Slamia. Hän oli maailman ykkönen 170 viikkoa, voitti kahdeksan ATP Finals -turnausta ja menestyi myös nelinpelissä. McEnroe ei osallistunut olympialaisiin, mutta hänen persoonansa ja ottelunsa nostivat lajin suosioon. Hänen verkkopelinsä on yhä esikuva.
7. Rod Laver (Australia)
Rod Laver, kaksinkertainen “kalenterigrand slamin” voittaja (1962, 1969), on yksi historian suurimmista pelaajista. Avoimen aikakauden aikana hän voitti 72 ATP-titteliä ja 11 Grand Slamia (enemmän vielä ennen vuotta 1968). Laverin aikakaudella tennis ei ollut olympialaji. Monipuolisuus ja vaatimattomuus ovat innoittaneet monia. Melbournen keskuskenttä kantaa nykyään hänen nimeään.
8. Björn Borg (Ruotsi)
Björn Borg – “Ice Man” – tunnettiin rauhallisuudestaan. 66 kaksinpelin titteliä ja 11 Grand Slam -voittoa, hallintaa Wimbledonissa ja Roland Garrosilla, mutta ei olympiamitalia. Hän lopetti uransa vain 26-vuotiaana. Ottelut McEnroeta vastaan sähköistivät lajia ja aikainen lopetus kasvatti legendaa entisestään. Borgin kyky menestyä eri alustoilla oli ainutlaatuista.
9. Ilie Năstase (Romania)
Romanialainen taikuri Ilie Năstase hurmasi reaktioillaan ja viihdyttävällä pelillään. 64 kaksinpelin titteliä, kaksi Grand Slamia ja neljä ATP Finals -voittoa – hänen uransa oli värikäs. Olympialaisissa hän ei koskaan pelannut, mutta hänen karismansa teki hänestä kansainvälisen tähden. Năstase muistetaan yhä yhtenä historian viihdyttävimmistä pelaajista.
10. Pete Sampras (USA)
Pete Sampras oli modernin mestarin esikuva: 64 kaksinpelin titteliä ja 14 Grand Slamia. Hän hallitsi nurmella ja kovalla kentällä, oli maailman ykkönen 286 viikkoa. Ilman olympiamitalia, mutta viisi ATP Finals -voittoa ja 11 Masters 1000 -voittoa. Samprasin syöttö-volley-peli oli 1990-luvun symboli. Hän lopetti uransa US Openin mestaruuteen 2002.
Kunniamaininnat: sijat 11–20 – tähdet aivan kärkikymmenikön tuntumassa
11. Guillermo Vilas (Argentiina): Massakenttien legenda – 62 kaksinpelin titteliä ja neljä Grand Slamia. Kestävyys ja työmoraali avasivat tien eteläamerikkalaiselle tennikselle.
12. Andre Agassi (USA): Agassi saavutti harvinaisen “Golden Slamin”: kaikki neljä Grand Slamia ja olympiakulta. 60 ATP-titteliä ja karisma tekivät hänestä lajin väriläiskän.
13. Boris Becker (Saksa): Becker nousi tähdeksi jo 17-vuotiaana Wimbledonin voitollaan. Kuusi Grand Slamia ja 49 kaksinpelin titteliä – hän on lajin showmies ja legenda.
14. Stan Smith (USA): 49 titteliä ja kaksi Grand Slamia, urheiluhengen ja tasaisuuden esimerkki. Hänen nimensä elää ikuisesti Adidas Stan Smith -kengissä.
15. Andy Murray (Iso-Britannia): Ainoa mies kahdella kaksinpelin olympiakullalla ja kolmella Grand Slamilla. 46 ATP-titteliä, brittien suosikki sinnikkyyden ja taktiikan ansiosta.
16. Arthur Ashe (USA): Ashe voitti 45 ATP-titteliä ja kolme Grand Slamia, mursi roturajat ja ajoi yhteiskunnallisia muutoksia. Edelläkävijä ja humanisti, jonka vaikutus ulottuu urheilua pidemmälle.
17. Thomas Muster (Itävalta): Muster hallitsi massakenttiä 90-luvulla, voitti 44 titteliä ja Roland Garros’n. Fyysinen vahvuus ja tahto tekivät hänestä vaarallisen vastustajan.
18. Stefan Edberg (Ruotsi): Elegantin syöttö-verkkopelin ja urheilullisuuden yhdistelmä: 41 titteliä ja kuusi Grand Slamia. Menestyi myös nelinpelissä.
19. John Newcombe (Australia): Newcombe tunnettiin syöttö-verkkopelistä, voitti 41 titteliä ja seitsemän Grand Slamia. Hän oli menestyksekäs myös nelinpelissä.
20. Ken Rosewall (Australia): Yli kaksikymmentä vuotta kestänyt ura, 40 kaksinpelin titteliä ja kahdeksan Grand Slamia. Tunnettu upeasta kämmenlyönnistään ja tasaisuudestaan.
ATP:n top 20 kaksinpelaajaa tittelimäärän mukaan
| Sija | Pelaaja | ATP-tittelit (kaksinpeli) | Grand Slamit | Olympiamitalit |
|---|---|---|---|---|
| 1 | Jimmy Connors | 109 | 8 | – |
| 2 | Roger Federer | 103 | 20 | 1🥈 |
| 3 | Novak Djokovic | 100 | 24 | 1🥇 1🥉 |
| 4 | Ivan Lendl | 94 | 8 | – |
| 5 | Rafael Nadal | 92 | 22 | 1🥇 |
| 6 | John McEnroe | 77 | 7 | – |
| 7 | Rod Laver | 72 | 11 | – |
| 8 | Björn Borg | 66 | 11 | – |
| 9 | Ilie Năstase | 64 | 2 | – |
| 10 | Pete Sampras | 64 | 14 | – |
| 11 | Guillermo Vilas | 62 | 4 | – |
| 12 | Andre Agassi | 60 | 8 | 1🥇 |
| 13 | Boris Becker | 49 | 6 | – |
| 14 | Stan Smith | 49 | 2 | – |
| 15 | Andy Murray | 46 | 3 | 2🥇 1🥉 |
| 16 | Arthur Ashe | 45 | 3 | – |
| 17 | Thomas Muster | 44 | 1 | – |
| 18 | Stefan Edberg | 41 | 6 | – |
| 19 | John Newcombe | 41 | 7 | – |
| 20 | Ken Rosewall | 40 | 8 | – |
Selitteet:
🥇 = kultamitali | 🥈 = hopeamitali | 🥉 = pronssimitali | ”–” = ei olympiamitalia tai ei mahdollisuutta (tennis ei aina ollut olympialaji)
Yhteenveto
Avoin aikakausi on ollut miesten tenniksen uskomattoman kehityksen aikaa, ja jokainen sukupolvi on nostanut rimaa yhä korkeammalle. Top 10 – ja myös heidän takanaan tulevat tähdet – ovat inspiroineet miljoonia ja jättäneet jäljen lajin historiaan. Tennis tulee muuttumaan, uusia mestareita syntyy, mutta nämä nimet jäävät ikuisesti urheilun muistiin.
